THL julkaisi uuden väestötutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta

THL julkaisi uuden väestötutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta
Lukuaika: 4 minuuttia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii suomalaisten rahapelaamista neljän vuoden välein. Viimeisin väestötutkimus on vuodelta 2023, ja sen tulokset julkaistiin 16. huhtikuuta 2024Julkari - Suomalaisten rahapelaaminen 2023
https://www.julkari.fi/handle/10024/148897 #
. Tutkimuksen mukaan rahapelien harrastaminen on vähentynyt, peliongelmien määrä on noussut ja suhtautuminen pelaamiseen on muuttunut.

Pääkohdat

  • Rahapelien suosio on laskenut: Vuonna 2023 suomalaisista 70 % osallistui rahapeleihin. Vuonna 2019 sama osuus oli 78 %.
  • Peliongelmien määrä on noussut: Vastaajista 4,2 % pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla. Kasvua aiemmasta on noin 3 %. Ongelmapelaaminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla.
  • Rahapelaaminen on muuttunut epäsäännöllisemmäksi: Rahapelejä pelataan eniten 45–59-vuotiaiden keskuudessa, mutta pääasiassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.
  • Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten pelien suosio tasaista: Vastaajista 15 % pelasi Suomen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisilla nettikasinoilla.
  • Keskimääräiset rahapelikulut pysyivät ennallaan: Vuonna 2023 keskimääräinen viikoittainen kulutus rahapeleihin oli 12,2 euroa, mutta summa vaihteli suuresti eri pelaajien mukaan.

Rahapelien pelaaminen laskussa

THL:n kyselyn mukaan viimeisen vuoden aikana 70 prosenttia suomalaisista on osallistunut rahapeleihin. Rahapelaajia on näin ollen noin 2,5 miljoonaa.

Vuoteen 2019 verrattuna pelaajia oli 78 prosenttia väestöstä, eli rahapelaamisen suosio on laskenut molempien sukupuolten keskuudessa.

Veikkauksen pelejä suositaan yhä eniten: 52 prosenttia on valinnut lottopelit tai Jokeri-pelin, 40 prosenttia on kokeillut arpapelejä ja 18 prosenttia on pelannut raha-automaatteja muualla kuin kivijalkakasinolla.

Lisäksi seitsemän prosenttia vastaajista raportoi pelanneensa kasinopelejä vuoden 2023 aikana Veikkauksen ulkopuolella.

Rahapelaaminen on myös muuttunut epäsäännöllisemmäksi. Kyselyyn vastaajat pelasivat tavallisesti harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Yleisintä nettipelaaminen oli 45–59-vuotiailla miehillä.

Rahapeliongelmat ovat lisääntyneet

Vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla oli 4,2 prosenttia vastaajista. Heistä 1,8 prosenttia oli naisia ja 6,6 prosenttia miehiä. Luku on korkeampi kuin aiempien vuosien noin 3 prosentin taso.

Järjestelmämuutoksen yhteydessä meidän tulisi tehostaa keinoja, jotka kohdistuvat haitallisimpien rahapelien saatavuuden rajoittamiseen, jotta niiden pelaaminen vähenee,” ehdottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Erityisen haitallisina pidetään pelaajia voimakkaasti koukuttavia rahapelejä. Esimerkkejä ovat nettiarvat, peliautomaatit ja vedonlyöntipelit, joita yhdistävät interaktiivisuus, nopea pelitahti ja korkeat palkinnot.

On aika ottaa käyttöön tehokkaampia keinoja, jotta eri tasoiset peliongelmat saadaan kuriin. Hallitusohjelmassa mainittu siirtyminen yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään avaa tähän uusia mahdollisuuksia, kuten rahapelien mainonnan rajoittamisen ja pelaajille määriteltävien kulutusrajojen asettamisen”, THL:n tutkija Tanja Grönroos lisää.

Pelaamiseen suhtaudutaan ristiriitaisesti

ArpajaislaissaFinlex - Arpajaislaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047 #
rahapelit on määritelty peleiksi, joissa osallistujat panostavat vastineeksi mahdollisuudesta voittaa osittain tai täysin sattumasta riippuvan rahavoiton. Videopelit, konsolipelit, tietokonepelit ja mobiilipelit, joissa ei käytetä rahapanoksia eivätkä ne perustu rahan voittamiseen, eivät ole rahapelejä.

Vuonna 2023 asenteet rahapelaamista kohtaan kohenivat 45–59-vuotiaiden ja 60–74-vuotiaiden keskuudessa, mutta muissa ikäryhmissä ne heikkenivät.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei rahapelaamista tulisi edistää, ja useimmat katsoivat, että pelimahdollisuuksia on liikaa. Lähes neljännes (26 prosenttia) vastaajista osallistui rahapeleihin jännityksen, mielihyvän tai viihteen vuoksi. Muita syitä pelaamiseen olivat rahan voittaminen, taitojen kehittäminen ja kilpaileminen.

Miten suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tutkimus tehtiin?

  • THL:n tutkimus toteutettiin verkko- ja postikyselyllä sekä puhelinhaastatteluilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa hyödynnettiin pelkästään puhelinhaastatteluja.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta tehtyyn kyselyyn vastasi 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta. Vastausprosentti oli 36,9.
  • Tiedonkeruu tapahtui syksyllä 2023 ja yhteensä systemaattinen satunnaisotanta kattoi 16 250 henkilöä. Tuloksia ei näin ollen voida yleistää koskemaan koko väestöä.

Rahapelaaminen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella

Veikkaus toimii rahapelien yksinoikeudellisena järjestäjänä Manner-Suomessa, kun taas Ahvenanmaalla Paf (Ålands Penningautomatförening) hallitsee rahapelitoimintaa yksinoikeudella. Paf operoi rahapelejä internetissä sekä Suomen ja Ruotsin/Viron välisillä laivareiteillä.

Ulkomaisia rahapelejä pelataan ensisijaisesti verkossa, ja kaikilla suomalaisilla nettikasinoilla pelaaminen on sallittua nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Vastaajista 15 prosenttia kertoi pelanneensa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelejä, mukaan lukien Pafin ja ulkomaisten tarjoajien raha-automaattipelejä, vedonlyöntipelejä ja pokeria, laivapelejä sekä yksityisiä vedonlyöntejä ja korttipelejä rahapanoksilla. Nämä pelit houkuttelivat enemmän miehiä (22 prosenttia) kuin naisia (9 prosenttia), ja suosituimpia ne olivat alle 45-vuotiaiden keskuudessa.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten nettipelejä pelanneiden osuudet olivat suurimmat 18–29-vuotiaiden (15 prosenttia) ja 30–44-vuotiaiden (10 prosenttia) keskuudessa. Joka kymmenes pelaaja tästä joukosta keskittyi pelkästään näihin peleihin, mikä tarkoittaa noin 26 000 henkilöä koko Manner-Suomen alueella. Määrä ei ole muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Rahapelaamiseen kuluu keskimäärin 12,20 euroa viikossa

Vuonna 2023 rahapeleihin käytettiin keskimäärin viikossa 12,2 euroa.

Keskimääräinen summa kuitenkin vaihteli pelaajien aktiivisuuden mukaan. Ne, jotka pelasivat päivittäin tai melkein päivittäin, käyttivät keskimäärin 73 euroa viikossa. Kerran viikossa pelaavat käyttivät 13 euroa, kun taas 1–3 kertaa kuukaudessa pelaavat kuluttivat 7 euroa. Ne, jotka pelasivat harvemmin kuin kerran kuussa, käyttivät viikossa vain 1,4 euroa.

Rahapelikulutuksen analysoinnissa on myös otettava huomioon seuraavat seikat:

  • On tyypillistä, että jotkut henkilöt kuluttavat rahapeleihin huomattavasti suurempia summia kuin toiset.
  • Pelaajat usein aliarvioivat kuluttamansa summat, erityisesti ne, joilla on peliongelmia tai jotka käyttävät pelaamiseen merkittäviä summia.
  • Vastaajat, jotka eivät mainitse kulutustaan tai jättävät vastaamatta kysymykseen rahapelikulutuksesta, ovat yleensä niitä, jotka pelaavat paljon.

Yksittäisen vastaajan ilmoittama suuri euromäärä pienessä vastaajaryhmässä voi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Jos tällainen suuri summa jätetään laskuista pois, se muuttaa osuuksia huomattavasti.

Takaisin yleiskatsaukseen
Helena Rautio
Helena Rautio
iGaming uutistoimittaja
74 Artikkelia
0 Arvostelua

Kasinohai on Suomen johtava nettikasinoiden arviointisivusto, ja Helena on lisännyt sivuston sisältöä kirjoittamalla kasinosisältöä loppuvuodesta 2020 asti.

Lue lisää kirjoittajasta

Viimeisimmät uutiset

Kasinohai » Uutiset » THL julkaisi uuden väestötutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta
Viimeksi päivitetty: