Rahapeliala hermostui EU: n verosuunnitelmista
Euroopan parlamentissa käsitellään ehdotusta, jonka mukaan online-rahapelaamiseen voitaisiin kohdistaa EU-tason maksu osana seuraavan budjettikauden rahoitusta. Kyse ei vielä ole päätöksestä, vaan valmisteluvaiheen keskustelusta, joka voi vielä muuttua ennen kuin asia etenee jäsenmaiden käsittelyyn.
Tausta: Mistä EU-verokeskustelussa on kyse?
EU:ssa etsitään uusia tapoja rahoittaa seuraavaa pitkän aikavälin budjettia, ja online-rahapelaaminen on noussut yhdeksi mahdolliseksi tulonlähteeksi.
Alan järjestö European Gaming and Betting Association (EGBA) on jo vastustanut ajatusta ja pitänyt yhteistä veromallia käytännössä vaikeasti toteutettavana, koska rahapelimarkkinat ovat EU:ssa edelleen pirstaleiset ja sääntely vaihtelee jäsenmaittain.
Suomessa keskustelu osuu samaan aikaan rahapelijärjestelmän oman uudistuksen kanssa: hallituksen esityksen mukaan markkina avautuisi lisenssijärjestelmälle ja rahapelitoiminnan yhtenäinen arpajaisverokanta olisi 22 prosenttia. Siksi EU-tason rahapelimaksu ei olisi vain budjettitekninen yksityiskohta, vaan se voisi vaikuttaa suoraan siihen, miten säännelty markkina, verotus ja kilpailu rakentuvat jatkossa.
Tarkennus: Ehdotus ei tarkoita, että EU alkaisi säädellä pelaamista yksityiskohtaisesti, vaan että unionille luotaisiin uusi rahoituskanava rahapelitoiminnan tuotosta osana budjetin omia varoja. Käytännössä vero kohdistuisi todennäköisesti operaattoreihin, ei pelaajiin, ja se lisäisi heidän kokonaisverotaakkaansa nykyisten kansallisten maksujen päälle.
EU:n monivuotinen rahoituskehys 2028–2034 valmistelussa
EU:ssa ollaan vasta valmisteluvaiheessa, eikä rahapeliverosta ole tehty lopullista päätöstä. Kyse on komission heinäkuussa 2025 esittämästä ehdotuksesta, joka kuuluu osaksi EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (Multiannual Financial Framework) vuosille 2028–2034 ja sen omien varojen uudistusta.
Komissio hakee budjettiin uusia tulonlähteitä, jotta EU pystyy rahoittamaan omia prioriteettejaan ja samalla vähentämään painetta jäsenmaiden kansallisille budjeteille.
Ehdotuksessa mukana ovat muun muassa päästökauppaan, hiilirajamekanismiin, keräämättömään sähkö- ja elektroniikkajätteeseen, tupakkaverotukseen ja suuryritysten maksuosuuksiin perustuvat uudet omat varat. Online-rahapelaamista koskeva vero on osa tätä laajempaa keskustelua uusista EU-tason tuloista, mutta sekin on toistaiseksi vain poliittinen ehdotus, ei päätetty vero.
Seuraavaksi asia etenee neuvotteluihin Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Vasta niiden jälkeen voidaan ratkaista, hyväksytäänkö uusi rahoituslähde osaksi EU:n pitkän aikavälin budjettia vuosille 2028–2034.
EU-budjetin uusi aikataulu etenee kohti vuotta 2028 seuraavasti:
- Heinäkuu 2025: Komissio esittää uuden EU-budjetin.
- 2025–2027: Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat neuvottelevat budjetista.
- Vuonna 2028: Uusi budjetti tulee voimaan.
Komissio ehdottaa 1,76 biljoonan euron EU-budjettia vuosille 2028–2034
EU:n nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027, ja sen suuruus on 1,2 biljoonaa euroa vuoden 2025 hintoina. Kun budjetti hyväksyttiin vuonna 2020, sen osuus EU:n bruttokansantulosta oli 1,13 prosenttia.
Komissio ehdottaa, että vuosien 2028–2034 budjetti olisi 1,76 biljoonaa euroa vuoden 2025 hintoina. Se vastaisi 1,26 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Summaan sisältyy 149,3 miljardia euroa, eli 0,11 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, NextGenerationEU- koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi perustetun elpymisvälineen velan takaisinmaksuun.
EU-rahapelivero kohdistuisi todennäköisesti operaattoreihin
Käytännössä ehdotus tarkoittaisi, että EU:lle luotaisiin uusi rahoituskanava rahapelitoiminnan tuotosta. EU-tason online-rahapelivero näyttäisi todennäköisesti perustuvan GGR:ään eli nettopelituottoon, joka jää jäljelle pelaajille maksettujen voittojen jälkeen. Toisin sanoen veroa maksettaisiin siitä osuudesta, joka jää peliyhtiölle voitoista huolimatta, ei koko pelaajien panostussummasta.
Kyse voisi olla joko EU-tason lisämaksusta operaattoreille tai osasta laajempaa EU:n omien varojen kokonaisuutta, josta neuvotellaan vielä erikseen. Vero ei siis kohdistuisi pelaajiin, vaan rahapeliyhtiöihin, ja se tulisi kansallisten verojen päälle.
Suomessa rahapeliyhtiöt maksavat jo nyt arpajaisveroa, ja hallituksen esityksessä uuden lisenssijärjestelmän veropohjaksi on linjattu 22 prosentin arpajaisvero GGR:stä. Siksi mahdollinen EU-maksu lisäisi todennäköisesti toimijoiden kokonaisverotaakkaa.
Tulo ei menisi Veikkauksen tai minkään yksittäisen jäsenmaan budjettiin, vaan EU:n yhteisiin menoihin. Komission budjettiesityksen taustalla on ajatus siitä, että unionin menot kasvavat ja uusia tulonlähteitä tarvitaan, jotta budjetti voidaan rahoittaa ilman että jäsenmaiden suoria maksuosuuksia joudutaan kasvattamaan liikaa.
EGBA tyrmää EU-tasoisen rahapeliveron
EGBA:n mukaan EU-tason rahapelivero olisi käytännössä vaikea toteuttaa, koska rahapelimarkkinat eivät ole EU:ssa yhdenmukaiset eikä yhteisen maksun keräämiselle ole selkeää mallia. Järjestö pitää myös ongelmallisena sitä, että rahapelisääntely kuuluu pääosin jäsenmaille, joten EU:lla ei sen mukaan ole selvää oikeudellista perustaa tällaiselle verolle.
EGBA huomauttaa lisäksi, että monissa maissa lisensoitujen toimijoiden verotus on jo nyt korkea. Uusi EU-maksu tulisi kansallisten verojen päälle ja heikentäisi laillisten toimijoiden kilpailukykyä. Järjestön mukaan seurauksena voisi olla myös se, että osa pelaamisesta siirtyisi säännellyltä markkinalta harmaalle alueelle, missä kuluttajansuoja on heikompi ja verotulot jäävät saamatta.
Siksi EGBA pitää ehdotusta käytännössä toteuttamiskelvottomana. Taustalla on laajempi jännite sen välillä, että EU hakee uusia tulonlähteitä budjettiin, mutta jäsenmaat haluavat pitää rahapeliverotuksen ja sääntelyn omissa käsissään. Seuraavat kuukaudet näyttävät, jääkö ehdotus vain poliittiseksi avaukseksi vai eteneekö se varsinaisiksi neuvotteluiksi.
Kommentit
Kommentti lähetetty arvioitavaksi
Juuri nyt
Kommenttisi on lähetetty tarkistettavaksi. Se julkaistaan pian hyväksymisen jälkeen
Viimeisimmät uutiset
Toimittaja Helena Rautio on erikoistunut nettikasinoalan uutisiin vuodesta 2015 lähtien. Hän seuraa tiukasti alan ilmiöitä sekä markkinamuutoksia ja tekee tiedotus- ja uutistyötä myös mm. iGaming-tapahtumille.
Lue lisää kirjoittajasta
Aino Lahti on lakiasioihin keskittyvä sisällöntuottaja oikeustieteen maisterin tutkinnolla rahoituslainsäädännöstä ja yli 20 vuoden juridisella kokemuksella. Hän tarjoaa selkeää ja käytännönläheistä tietoa mm. nettikasinoiden rahapelisensseistä.
Lue lisää kirjoittajasta