Rahapelilain porsaanreikä: Monilupa-malli sallii kiertää talletusrajat ja sanktiot
Suomen uusi rahapelilaki sitoo sekä viranomaisseuraamukset että pelaajan talletusrajat yksittäiseen toimiluvanhaltijaan. Yhtiökohtainen esto ei estä pelaamista saman omistajan toisella brändillä eivätkä talletusrajat siirry nettikasinolta toiselle.
- Mahdollinen kieltopäätös, uhkasakko ja maksuesto kohdistuvat toimiluvanhaltijaan – nimeen, jota pelaaja ei välttämättä näe sivustolla.
- Betssonin tapaus näytti mekaniikan käytännössä. Maksuesto kohdistui BML Group Ltd:hen, brändit siirtyivät toiselle maltalaisyhtiölle, eivätkä suomalaispelaajien talletukset ja kotiutukset merkittävästi vaikeutuneet.
- Talletusraja on toimiluvanhaltijakohtainen. Yhteistä, kaikkia lisenssiyhtiöitä sitovaa kulutusrajaa laki ei sisällä. Rajan täytyttyä pelaaja voi jatkaa saman omistajan toisella luvalla.
Mahdollinen sanktiohistoria ei näy brändissä
Hippos ATG:n vaatimustenmukaisuusjohtaja Antti Koivula oli yksi Kauppalehden 11.8.2026 julkaiseman uutisen haastatelluista.
Artikkelin ilmestyttyä hän avasi näkemystään LinkedIn-julkaisussaan: Toimiluvanhaltijarakenne on suurin porsaanreikä sekä nykyisessä arpajaislaissa että uudessa rahapelilaissa – ja sitä on jo hyödynnetty käytännössä. Kauppalehden mukaan ongelma tunnistettiin jo lain valmistelussa, mutta sitä ei korjattu. Kysymys on myös viranomaisen liikkumavarasta.
Poliisihallituksen ylitarkastaja Juho Puisto korostaa samassa Kauppalehden artikkelissa kokonaisarviointia ja sitä, että valvojalla on de jure mahdollisuus ottaa laajempi kuva huomioon. Koivula toivoo tämän näkyvän käytännön tasolla: hänen mukaansa sama mahdollisuus oli tiettyyn rajaan asti olemassa jo Betssonin ja BML Groupin tapauksessa, mutta sitä ei silloin käytetty.
Tapahtumaketju sai alkunsa, kun Poliisihallitus antoi Betsson AB:n maltalaiselle tytäryhtiölle BML Group Ltd:lle kieltopäätöksen 20.4.2023 ja asetti sen tehosteeksi 2,4 miljoonan euron uhkasakon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen 19.2.2024, ja Poliisihallitus asetti yhtiön maksuliikenne-estolistalle 29.2.2024.
Korkein hallinto-oikeus keskeytti täytäntöönpanon maalis-huhtikuun vaihteessa 2024, jolloin estolista tyhjeni. Samana vuonna Betsson siirsi pelibrändinsä uudelle MGA-lisensoidulle yhtiölle Rizk Nordic Limitedille. Koivula arvioi jo tuolloin siirron olevan vastaus maksuestomääräykseen.
BML Group palautettiin listalle 28.11.2024, ja esto päättyi 19.10.2025. Sen jälkeen estolista oli jälleen tyhjä.
Suomalaispelaajien talletukset ja kotiutukset eivät estoaikana merkittävästi vaikeutuneet, sillä lista kohdistui lisenssinhaltijaan, ei brändeihin.Aino Lahti - Sisällöntuottaja
Veikkauksen markkinointirike ja kahden vuoden sääntö
Toinen esimerkki on kotimaasta. Veikkaus sai Poliisihallitukselta 12.11.2024 markkinointikieltopäätöksen, jonka tehosteena oli 2,9 miljoonan euron uhkasakko ja kolmen kuukauden markkinointikielto. Perusteena oli rahapelien markkinointi alaikäisille suunnattujen tv-ohjelmien mainoskatkoilla yli 200 kertaa vuosina 2023–2024.
Kauppalehden mukaan kieltopäätös estää toimiluvan myöntämisen, jos se on annettu kahden arviota edeltävän vuoden aikana ja 1.9.2024 jälkeen. Ensimmäisiä suomalaisia toimilupia odotetaan myönnettäväksi kevään 2027 aikana, koska käsittelyaika on 3–6 kuukautta ja luvat voivat tulla voimaan vasta 1.7.2027.
Poliisihallitus ei kommentoi yksittäisiä tapauksia. Se on todennut Kauppalehdelle, että Veikkauksen kieltopäätös otetaan lain mukaan huomioon myös tytäryhtiöiden hakemuksia käsiteltäessä ja että edellytysten on oltava voimassa myöntämishetkellä.
Koivula puolestaan arvioi, että Veikkaus pääsee "kuin koira veräjästä", koska luvanhakijaentiteetit ovat eri yhtiöitä kuin kieltopäätöksen saanut.
Näin talletusraja vuotaa konsernirakenteen läpi
Pelaajan kannalta merkittävämpi seuraus liittyy rahansiirtorajoihin. Rahapelilain 30 § velvoittaa toimiluvanhaltijan varmistamaan, että pelaaja asettaa vuorokausi- ja kuukausikohtaisen rahansiirtorajan – mutta raja on toimiluvanhaltijakohtainen. Myös valtioneuvoston oma tiedote puhuu rahapeliyhtiökohtaisesta rajasta.
Keskitettyä rahansiirtorajaa esitettiin eduskuntakäsittelyssä: hallintovaliokunnan mietintöön jätetyssä vastalauseessa 30 §:ään olisi lisätty pelaajan mahdollisuus asettaa valvontaviranomaiselle ilmoittamalla keskitetty raja kaikkeen rekisteröitymistä edellyttävään pelaamiseen.
Ehdotus ei päätynyt valiokunnan hyväksymään lakitekstiin. Valiokunta hyväksyi sen sijaan lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston on selvitettävä peliestorekisteriin perustuvaa järjestelmää, jossa pelaaja voisi asettaa itselleen kaikkia pelintarjoajia koskevan yhteisen tappiorajan – eli selvitys on kesken.
Peliongelmaisia auttava Peluuri kritisoi ratkaisua julkisesti jo lakia valmisteltaessa. Sen mukaan pelihaittoja ja pelaamisesta johtuvaa velkaantumista estäisi tehokkaimmin kaikille toimijoille yhteinen keskitetty kulutusraja, jota esityksessä ei ollut.
Yhtiökohtaisen rajan heikkous on Peluurin lausunnon mukaan se, että rajan tullessa vastaan pelaaja voi aina siirtyä seuraavalle peliyhtiölle. Myös THL pitää yhtiökohtaisia kulutus- ja tappiorajoja tehottomina, koska ne mahdollistavat suuret tappiot eri pelisivustoille.
Jos operaattori hajauttaa toiminnan esimerkiksi kuudelle sivustolle ja hakee jokaiselle oman luvan, pelaaja voidaan ensimmäisen talletusrajan täyttyessä ohjata sivustolta toiselle. Poliisihallituksen ylitarkastaja vahvistaa mekanismin: rekisteröitymällä usean samaan konserniin kuuluvan luvanhaltijan asiakkaaksi pelaaja voi jatkaa pelaamista rajan täytyttyä.
Puisto muistuttaa, että pelaaja voi asettaa myös yleisen, kaikkia toimiluvanhaltijoita koskevan pelieston. Käytännössä se on ainoa työkalu, joka ei vuoda konsernirakenteen läpi.
Yhteistä, kaikkia lisenssiyhtiöitä sitovaa kulutusrajaa laki ei toistaiseksi sisällä.Aino Lahti - Sisällöntuottaja
Monilupamalli suojaa operaattoreita
Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja Mika Kuismanen selittää monihakemisen liiketoiminnallisesti: taustayhtiöillä on useita brändejä, ja yhdestä kasinolisenssistä on helpompi luopua kuin koko toiminnasta. Koivula näkee saman rakenteen riskienhallintana: "Jos yksi entiteetti joutuu ongelmiin syystä tai toisesta, ongelmat eivät ulotu toisiin hakijaentiteetteihin muodollisesti."
Sama omistaja voi olla markkinalla monella luvalla, ja sekä mahdollinen sanktio että pelaajan raja purevat vain yhteen kerrallaan.
Kauppalehden kokoamat arviot kertovat, mistä mittakaavasta puhutaan. Suomessa pelattiin vuonna 2024 verkossa arviolta 1 150–1 250 miljoonalla eurolla. Nettikasinoiden osuus siitä oli 850–900 miljoonaa ja vedonlyönnin 300–350 miljoonaa euroa. Ulkomaille pelattiin arviolta 850–900 miljoonaa euroa – eli suunnilleen saman verran kuin nettikasinoilla pelattiin kaikkiaan.
Lisenssiuudistuksen tavoitteena on saada tämä rahavirta valvonnan alle. Järjestelmään halutaan houkutella pelaajat, jotka käyttävät tällä hetkellä ulkomaisia sivustoja.
Hakijatilastot numeroina
- Hakemuksia vireillä 59, joista noin puolet erillisiä hakijoita.
- Valtaosa hakijoista rekisteröity Maltalle. Pörssilistattuja taustayhtiöitä kolme: Betsson (Tukholma), FDJ United (Pariisi), MGM Resorts (New York). Lisäksi mm. Bridgepointin omistama ComeOn Group.
Kasinohain mittaus: Monibrändirakenne on alalla vakiintunut tapa
Tarkistimme Kasinohain kasinolistauksesta, mikä yhtiö kunkin brändin takana on ja löytyykö tuo nimi kasinon omalta sivustolta. Toimiluvanhaltijat varmistettiin Viron veroviranomaisen EMTA:n rahapelioperaattorirekisteristä, Curaçaon CGA:n lisenssirekisteristä, Anjouanin lisenssirekisteristä ja Maltan peliviranomaisen MGA:n lisenssirekisteristä.
Toimiluvanhaltijan nimi on useimmiten julkinen tieto, ja se löytyy kahdesta paikasta: sivuston alareunan footerista tai käyttöehdoista. Neljä yhtiötä vastaa 15 brändistä Kasinohain listalla, ja enimmillään yhden virolaisen luvan domain-listalla on 12 verkkotunnusta.
Yksi näistä neljästä on maltalainen BP Group Limited. MGA:n rekisteri vahvisti 12.8.2026, että yhtiöllä on toimilupa MGA/B2C/203/2011. Rekisterin URL-tarkistustoiminnolla varmistui, että 10 suomalaisille suunnattua nettikasinoa kuuluu samalle yhtiölle. Kymmenen eri nimeä ja eri ulkoasua, yksi luvanhaltija.
Mikään nykyinen sääntö ei velvoita kasinoa kertomaan sisarbrändeistään, ja markkinoinnillisesti syy olla kertomatta on ilmeinen: brändien erillisyys on koko monibrändimallin idea. Lopputulos on silti se, että pelaajalla ei ole pelkkiä sivustoja selaamalla keinoa tietää, milloin hän siirtyy toiselle kasinolle ja milloin saman yhtiön toiseen brändiin.
Kuismasen mukaan "yrityksiä tulee markkinalle huomattavasti vähemmän kuin brändejä". Mittaus näyttää, mitä se tarkoittaa käytännön mittakaavassa.
Toimituksen huomio
Yksikään Kasinohain listalla olevista yhtiöistä ei ole vahvistanut hakevansa Suomen rahapelitoimilupaa, eikä Poliisihallitus ole julkaissut hakijoiden nimiä. Listaus ei siis paljasta todellisia hakijoita. Sen sijaan se osoittaa, miten ala on tottunut rakentamaan liiketoimintansa – ja juuri tämän rakenteen kanssa uusi laki joutuu kosketuksiin.
Kommentit
Kommentti lähetetty arvioitavaksi
Juuri nyt
Kommenttisi on lähetetty tarkistettavaksi. Se julkaistaan pian hyväksymisen jälkeen
Viimeisimmät uutiset
Toimittaja Helena Rautio on erikoistunut nettikasinoalan uutisiin vuodesta 2015 lähtien. Hän seuraa tiukasti alan ilmiöitä sekä markkinamuutoksia ja tekee tiedotus- ja uutistyötä myös mm. iGaming-tapahtumille.
Lue lisää kirjoittajasta
Aino Lahti on lakiasioihin keskittyvä sisällöntuottaja oikeustieteen maisterin tutkinnolla rahoituslainsäädännöstä ja yli 20 vuoden juridisella kokemuksella. Hän tarjoaa selkeää ja käytännönläheistä tietoa mm. nettikasinoiden rahapelisensseistä.
Lue lisää kirjoittajasta