Kooste kotimaisista rahapelikonferensseista: Suomeen ennakoidaan 80–90 lisenssihakemusta

Helena Rautio
Kirjoittanut: Helena Rautio
Julkaistu:
Kooste kotimaisista rahapelikonferensseista: Suomeen ennakoidaan 80–90 lisenssihakemusta
4 min

Suomen rahapelilisenssi kiinnostaa kansainvälisiä peliyhtiöitä. Helsingissä järjestetyissä Finnish iGaming Conferencessa 10.–11.9.2026 ja Finnish Gambling Industry Conferencessa 3.9.2026 keskusteltiin kilpailusta, maksamisesta ja pelaajansuojasta.

  • Suomen rahapelilisenssi kiinnostaa: Jari Vähänen kertoi Finnish iGaming Conferencessa 68 jätetystä hakemuksesta ja arvioi määrän nousevan vähintään 80:een, mahdollisesti sataan.
  • Kilpailun ja markkinoinnin odotetaan kasvavan: Menestyminen edellyttää suomalaisen pelaajan, paikallisen kulttuurin ja sääntelyn tuntemista.
  • Sujuva asiointi tukee kanavointia: Maksamisen, tunnistautumisen ja pakollisten tarkistusten tarpeeton hankaluus voi ohjata pelaajia luvattomille sivustoille.
  • Pelaajansuoja vaatii muutakin kuin tunnistautumista: Riskien seurannan ja peliestojen on toimittava käytännössä. Tekoäly voi auttaa, mutta päätökset tarvitsevat taustatietoa ja selitettävyyttä.
  • Valvonnan on ulotuttava myös luvattomaan tarjontaan: Alan edustajat toivovat viranomaisilta riittäviä resursseja, ennustettavuutta ja avointa vuoropuhelua.
keyTakeaways icon

Finnish iGaming Conference 10.–11.9.2026: Kilpailu kiristyy

Finnish Gaming Expertsin julkaiseman koosteen mukaan Jari Vähänen kertoi konferenssin avauspäivänä, että elokuun loppuun mennessä oli jätetty 68 lisenssihakemusta. Hän arvioi määrän nousevan vähintään 80:een, mahdollisesti sataan.

Kilpailun odotetaan näkyvän etenkin markkinoinnissa. Vähäsen Ruotsin kokemuksiin perustuvan arvion mukaan Suomen rahapelimarkkinoinnin vuotuinen rahamäärä voisi nousta 200–250 miljoonaan euroon uuden markkinan ensimmäisen 1–1,5 vuoden aikana. Vertailuksi hän esitti Veikkauksen nykyiseksi markkinointipanostukseksi noin 30–35 miljoonaa euroa vuodessa.

Finnplayn Jaakko Soinisen johtamassa tulevaisuuspaneelissa keskustelivat Entainin Dainis Niedra, Legal Gamingin Minna Ripatti ja Sanoma Media Finlandin Tuomas Airisto. Veikkauksen uskottiin säilyvän vahvana kilpailijana tunnetun brändinsä ja suuren asiakaskuntansa ansiosta, mutta samalla ennakoitiin kovaa kilpailua ja vaikeita siirtymävuosia: kaikkien markkinalle tulevien toimijoiden ei odotettu olevan mukana enää vuonna 2030.

Ennen markkinan vakautumista panelistit odottivat mainonnan kasvua, vilkasta julkista keskustelua ja paineita sekä peliyhtiöille että viranomaisille. Airisto arvioi Suomen valtion hyötyvän verotulojen lisäksi siitä, että kilpailu lisäisi investointeja kotimaiseen mediaan, markkinointiin, sponsorointiin ja muihin palveluihin.

Helena Rautio
Onnistumisen mittareiksi panelistit nostivat korkean kanavointiasteen eli pelaamisen ohjautumisen säänneltyyn tarjontaan, tehokkaan valvonnan ja kestävän kilpailun. Lisäksi he painottivat hyvää pelaajakokemusta, verotuloja ja tietoon perustuvaa sääntelyä. Helena Rautio - Toimittaja

Kuismanen: Uudistukselle on annettava aikaa

Rahapeliala ry:n toimitusjohtaja Mika Kuismanen esitti, että järjestelmää arvioitaisiin riippumattomasti vähintään 2–3 toimintavuoden jälkeen, kun vaikutuksista on kertynyt tietoa. Kyse on alan edunvalvontajärjestön näkemyksestä, ei päätetystä aikataulusta uusille lakimuutoksille.

Kuismanen peräänkuulutti ennakoivaa ohjausta ja avointa keskustelua lisensoitujen peliyhtiöiden kanssa. Samalla hän suuntaisi riittävästi valvonnan resursseja lisenssijärjestelmän ulkopuolelle jääviin toimijoihin.

Kuismasen mukaan ala pitää uuden rahapelilain kokonaisuutta pääosin onnistuneena. Hänen näkemyksessään lisenssirakenne, markkinointi- ja sponsorointimahdollisuudet sekä muut toiminnan ehdot muodostavat kohtuullisen tasapainon pelaajansuojan ja toimivan markkinan välille. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten säännöt toteutuvat käytännössä.

infoBox icon

Henkilöllisyyden tarkistus on vasta alku

Maksamista ja rahanpesun torjuntaa käsiteltiin Minna Ripatin johtamassa paneelissa. Mukana olivat Trumon perustaja ja toimitusjohtaja Erkki Nikunen, Hard Rock Casino Netherlandsin Paul Strikers sekä Legal Gaming Attorneys at Law -asianajotoimiston vanhempi lakimies Laura Liehu.

Keskustelun lähtökohtana oli Suomen vahva digitaalinen pankkiasiointi ja kuluttajien tottumus sähköiseen tunnistautumiseen. Paneelissa muistutettiin kuitenkin, ettei henkilöllisyyden varmistaminen yksin riitä turvallisen asiakaspolun rakentamiseen.

Keskeisiksi tehtäviksi nostettiin varojen ja varallisuuden alkuperän selvittäminen, rahansiirtojen seuranta sekä rahanpesuun ja haitalliseen pelaamiseen viittaavien merkkien tunnistaminen. Lisäksi keskusteltiin tiedon jakamisesta peliyhtiöiden, pankkien ja maksupalveluiden välillä sekä automaation ja ihmisten työnjaosta.

Strikers toi esiin Alankomaiden kokemuksia, joissa asioinnin hankaluus on vaikeuttanut pelaamisen kanavoimista luvalliseen tarjontaan. Hänen mukaansa jokaisen tarkistuksen pitäisi vastata siihen, mitä riskiä sillä pyritään ehkäisemään.

EU:n digitaaliset identiteettilompakot nähtiin mahdollisuutena sujuvoittaa tunnistautumista tulevaisuudessa. Suomen välitön kysymys on silti käytännöllinen: ovatko tarvittavat tiedot, järjestelmät ja yhteydet valmiina markkinan avautuessa?

Helena Rautio
Paneelissa varoitettiin turhasta raportoinnista: jos jokainen poikkeama synnyttää hälytyksen, olennaiset riskit voivat jäädä tietomäärän alle. Enemmän dataa ei siis automaattisesti tarkoita parempaa valvontaa. Helena Rautio - Toimittaja

Suomessa tarvitaan paikallista markkinointia

Konferenssin mediapaneelissa painotettiin paikallistuntemusta. Sanoman Reetta Thurmanin johtamassa keskustelussa olivat mukana Bauer Media Audion Christoph Wilk, Iltalehden ja Alma Median Joonas Partanen sekä Sanoman Karri Ahonen.

Paneelin mukaan pohjoismainen taustaorganisaatio voi tukea liiketoimintaa, mutta Suomessa menestyminen edellyttää kielen, kulttuurin, sääntelyn ja kuluttajien ymmärtämistä. Ruotsissa toimivaa markkinointistrategiaa ei voi siirtää sellaisenaan Suomen markkinalle.

Keskustelussa korostuivat luottamus, pitkäjänteisyys ja viestinnän asiayhteys. Pelkän näkyvyyden ostamisen sijaan olennaista on, missä, milloin ja miten pelaajia puhutellaan. Median vastuuta pidettiin tärkeänä, sillä rajoittamaton rahapelimainonta ei paneelin mukaan palvelisi kuluttajia eikä toimialaa.

Peliyhtiöitä kannustettiin aloittamaan valmistelut ennen heinäkuuta 2027: tutustumaan suomalaiseen kuluttajaan, rakentamaan erottuva brändi ja suunnittelemaan markkinointinsa rahapelimainonnan sääntöjen mukaiseksi.

Tekoäly tunnistaa riskejä, mutta tarvitsee taustatietoa

OpenBetin Florian Filzmaier painotti puheenvuorossaan, ettei käyttäytymismallin tunnistaminen ole sama asia kuin sen ymmärtäminen. Tekoäly voi löytää suurista tietomääristä riskimerkkejä, mutta niiden merkitys riippuu pelaajan tilanteesta.

Esimerkiksi kahdeksan talletusta päivässä, pidentyneet pelisessiot tai kasvavat panokset voivat näyttää hälytysmerkeiltä. Ilman tietoa aiemmasta käyttäytymisestä ja laajemmasta asiayhteydestä niistä voi kuitenkin syntyä vääriä johtopäätöksiä. Filzmaierin mukaan riittävä taustatieto voi auttaa erottamaan todellisen riskin muutoksista, joille on muu selitys.

Hän arvioi myös, että tekoälyavustajan kehittämisessä kehotteen kirjoittaminen muodostaa vain noin viisi prosenttia työstä.

Valtaosa liittyy järjestelmän rakentamiseen: datan määrittelyyn, mallin sitomiseen luotettavaan tietoon, paikallisen sääntelyn huomioimiseen ja tulosten tarkistamiseen. Arvio kuvaa hänen näkemystään työnjaosta, ei kaikkia tekoälyhankkeita koskevaa mittaustulosta.

Tekoäly jakaa näkemyksiä, vastuu jää peliyhtiölle

Pekka Ilmivallan johtamaan keskusteluun osallistuivat Christer Fahlstedt (Paf), Fredrik Wastenson (LeoVegas) ja Olli Sarekoski (Veikkaus). Pelaajansuojan keskeisestä asemasta oltiin yhtä mieltä, mutta tekoälyn roolista esitettiin erilaisia painotuksia:

  • Fredrik Wastenson ja Olli Sarekoski: Tekoäly voi tunnistaa pelaajakäyttäytymisen muutoksia ja mahdollistaa varhaisen, reaaliaikaisen puuttumisen.
  • Christer Fahlstedt: Säännellyssä ympäristössä peliyhtiön on pystyttävä selittämään puuttumisensa syyt ja kantamaan vastuu päätöksestä. Hänen suhtautumisensa tekoälyn käyttöön oli siksi varauksellisempaa.

Paneelissa varoitettiin, että liian jäykät rajoitukset voivat ohjata pelaajia luvattomille sivustoille. Kanavointiastetta haluttiin seurata heti markkinan avautumisesta lähtien, jotta päätöksiä voidaan tehdä todellisen kehityksen perusteella. Sarekoski kuvasi heinäkuun 2027 markkina-avausta työn lähtökohdaksi eikä maaliviivaksi.

infoBox icon

Finnish Gambling Industry Conference 3.9.2026: Valmistelut etenevät

Rahapeliala ry:n syyskuun 3. päivän tapahtumassa Lupa- ja valvontaviraston Henrika Räsänen ja Tuula Lybeck käsittelivät uuden rahapelimarkkinan käytännön valmisteluja. Poliisihallituksen käsittelyssä kerrottiin tuolloin olevan yli 60 hakemusta, joista kaksi koski yksinoikeustoimilupia; käsittelyajan tavoitteeksi ilmoitettiin noin kuusi kuukautta ja ensimmäisiä päätöksiä odotettiin syksylle 2026.

Teknisiä määräyksiä oli EU:n ilmoitusmenettelyssä, ja ne toivottiin vahvistettaviksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Valvontajärjestelmän testauksen ja järjestelmäliitäntöjen kokeilun odotettiin avautuvan toimijoille vuonna 2027, jotta nämä voisivat valmistautua markkinan käynnistymiseen.

Poliisihallituksen markkinointiohjeita odotettiin vuoden 2026 loppuun mennessä, ja sosiaali- ja terveysministeriön kerrottiin valmistelevan huolenpitovelvollisuutta koskevia suosituksia. Lupa- ja valvontavastuu siirtyy Poliisihallitukselta Lupa- ja valvontavirastolle 1. heinäkuuta 2027, jolloin myönnetyt toimiluvat voivat aikaisintaan tulla voimaan.

Räsänen ja Lybeck korostivat viestintää, asiakaslähtöisyyttä ja avointa yhteyttä toimialaan lupaamatta, että Suomi seuraisi suoraan Ruotsin tai Tanskan valvontamallia. Juristi Antti Koivula kiitti tapahtuman jälkeen juuri tätä vuoropuhelua: vaikka kaikkiin käytännön kysymyksiin ei vielä ollut vastauksia, viranomaisten ja alan välinen keskustelu oli hänen mukaansa hyödyllistä.

Sujuva maksaminen tukee luvallista pelaamista

Tapahtuman maksupaneelissa keskustelivat Johan Strand Zimpleriltä, Jussi Snellman Finanssiala ry:stä ja Erkki Nikunen Trumolta. Keskustelua johti Kaizen Gamingin Antiopi Vogiatzi.

Paneelissa korostettiin pankkien, maksupalveluiden, peliyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyötä. Pelaamisen ohjaamista kotimaiseen järjestelmään pidettiin keskeisenä haasteena.

Panelistit varoittivat, että tarpeeton hankaluus maksamisessa, tunnistautumisessa tai muissa tarkistuksissa voi tehdä järjestelmän ulkopuolisista vaihtoehdoista houkuttelevampia. Välttämättömät tarkistukset pitäisi siksi toteuttaa mahdollisimman sujuvasti, ei jättää tekemättä.

Lisensoituja peliyhtiöitä ei keskustelun mukaan pitäisi kohdella yhtenä korkean riskin ryhmänä. Pankkien ja maksupalveluiden tulisi arvioida toimijoita yksilöllisesti, ja maksu- sekä pankkidataa voitaisiin hyödyntää riskien tunnistamisessa ja oikea-aikaisessa pelaajansuojassa.

Riittävätkö keinot luvattomia kasinoita vastaan?

Rahapeliala ry:n tapahtuman juristipaneelissa huolta herättivät tulevat valvontakeinot, digitaalisen markkinoinnin rajoitukset ja viranomaisen resurssit puuttua ulkomailta toimivaan luvattomaan tarjontaan. David Fosterin (Entain) johtamassa keskustelussa lakia arvioivat Pekka Ilmivalta (Nordic Legal), Pia Ek (Bird & Bird) ja Vilhelm Schröder (Hannes Snellman).

Keskustelun keskeinen kysymys oli, miten luvattoman markkinan torjunta yhdistetään luvallisten palveluiden houkuttelevuuteen. Panelistit painottivat kilpailukykyistä tarjontaa, hyvää asiakaskokemusta ja sitä, että pelaaja ymmärtää lisensoidun ja luvattoman toimijan eron.

Digimarkkinoinnin rajoitusten osalta pohdittiin, onko luvallisilla toimijoilla riittävästi mahdollisuuksia tavoittaa pelaajia. Valvonnassa huolta herätti puolestaan se, etteivät maksuliikenne- ja IP-estot kuulu viranomaisten tulevaan keinovalikoimaan.

Paneelin viesti oli, ettei onnistunutta lisenssijärjestelmää rakenneta valvomalla vain luvallisia peliyhtiöitä. Huomio on ulotettava myös luvattoman tarjonnan ympärillä toimiviin maksupalveluihin, teknologiayhtiöihin, mediaan ja digitaalisiin alustoihin.

Nykyinen maksuliikenne-estojen sääntely on voimassa kesäkuun 2027 loppuun asti. Uuden lain valvontakeinoihin kuuluvat muun muassa kieltopäätökset sekä laissa säädetyin edellytyksin rikemaksut, seuraamusmaksut ja verkkosisällön tai verkkotunnuksen poistomääräykset. Toimiluvanhaltijoihin voidaan kohdistaa myös toimiluvan peruuttaminen.

important icon
Edellinen
Veikkaus hakee kilpailuetua ennen lisenssimarkkinaa: Digikanavat kasvavat ja uusia tehtäviä avautuu

Kommentit

Tunnistaudu ennen kommentointia

Jätä kommentti arvosteluun tunnistautumalla ensin nimelläsi ja sähköpostiosoitteellasi. Sähköpostia ei julkaista, mutta sitä voidaan käyttää tarvittaessa yhteydenottoon tai kommenttisi vahvistamiseen.

Lue tietosuoja- ja evästepolitiikkamme

Kommentti lähetetty arvioitavaksi

Juuri nyt

Kommenttisi on lähetetty tarkistettavaksi. Se julkaistaan pian hyväksymisen jälkeen

Viimeisimmät uutiset

Kirjoittaja
Helena Rautio
Helena Rautio Toimittaja
134 Artikkelia 0 Arvostelua

Toimittaja Helena Rautio on erikoistunut nettikasinoalan uutisiin vuodesta 2015 lähtien. Hän seuraa tiukasti alan ilmiöitä sekä markkinamuutoksia ja tekee tiedotus- ja uutistyötä myös mm. iGaming-tapahtumille.

Lue lisää kirjoittajasta
Päivitetty: